Heti alkuun ilmotan, että oon tekemässä meidän bändille omaa blogia, joten ette täältä saa enään lukea toilailuitamme :D Siinä on vaan se hyvä puoli, että sinne blogiin ois tarkotus linkata meidän biisejäki sun muuta sontaa, että.. Sinne niin mars (kunhan ensin teen ulkoasun ja kehtaan linkittää sen tohon vasempaan palkkiin).
Siinä on se lopullinen kuviksen työ jonka nyt tein. Mun oli tarkotus muokata noi liekit vielä, mut meiltä loppu aika joten en ehtinyt uwu' Ja jos joku uskaltaaki sanoa, että toi näyttää hentailta ni saa nenäänsä. >8| Mä sain siitä jo kolme huomautusta noiden lonkeroiden takia. Hehheh. Mutku se paino näytti tyhmäkltä ni tuntu loogisemmalta laittaa joku vetämään niitä alaspäin! Tolle pirullekki mun piti piirtää huorahtavammat vaatteet, mut sit totesin etten hjaksa piirtää naista jolla on verkkosukkahousut, minihame ja toppi joka peittää just ja just kriittisimmät alueet o_o' Sit siitä tuli reisiheruhousumies!
Kavereiden suhteen koulussa on myäs vaikeempaa. Mähän pelkään miehiä ja nyt kun pari jätkää on alkanu tulla läheisemmäksi ni oon taukoomatta vetämässä paniikkia. Havahdun yhtäkkiä siihen, etten hengitä ja on kauheen ahdistunut olo. Sitku mä oon niin perkeleen uke kaiken lisäks, etten uskalla sanoa niille mitään. Inhottaa.. Etenki ku ne on muuten tosi mukavia tyyppejä.
Fysiikkakaan ei jää mulle edes päähän. Nyt uudessa kurssissa on ihan jees ja saan laskettua niitä laskuja, mutta toi viimekurssin fysiikka.. ei tuu kesää. En yksinkertasesti ymmärrä miten mä en saa laskuista oikeeta tulosta vaik kaikki arvot on annettu ja kaavaki siinä ohella! Pelottaa ihan hirveesti etten pääse ees uusinnoista läpi. Äiti kyl sano, että se on normaali tunne ku mul on nyt elämäni eka nelonen ja elämäni ekat uusinnat. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Onneks isä, joka joutuu pyörittelee niit viimekurssin asioita töissä, lupas auttaa mua noissa laskuissa keskiviikkona. Toivottavasti se osaa jelpata mua edes jotenki.
Ne on alpakoita! Meijän tallilla oli alpakoita! >w< ne oli ihan hirmu sulosia ja ihan kamalan arkoja! heti ku veit kättä lähemmäs ni alpakka oli kiinni peräseinässä ja tuijotti sua pienet korvat pystyssä et "Mitä hittoo sä teit." Mut .. sitku oli porkkanan pala kädessäs ni kyllä oltiin heti ystäviä ^^
Me mentiin vähän sitä sun tätä tunnilla. Neliön sisällä piti kääntyä, mentiin labyrinttiä (miten kirjotetaankaan), pujoteltiin, hypättiin yms. Ihan kiva tunti, ei siinä mitään. Mulla on ainakin reisi lihakset kipeenä ku piti keventääkki ilman jalustimia - mikä kyllä on normaalia, niin tehdään aina ku ei oo satulaa tai jalkkareita.
Menin sitten yhdellä suomenhevos tammalla, Flupella. En ollu ratsastanu tyyliin kahteen vuoteen kyseisellä hevosella ja olikin vähän hakusessa, että mitenkä se toimii. Hevonen oli tosin hyvin kiltti, eikä tehnyt mitään erikoisempaa- paitsi kerran. Maneesissa ku on mettänpääty jossa ei oo seinää niin ne hevoset tuppaa luulemaan, että sieltä tulee monsteri ja syö ne. Fluppe sit näki jotain omaansa siellä ja lähti väistämään ihan 90 asteen kulmassa pois mun altani. Ehdein miettii tasan sekunnin, että irrotanko vai en ja en irrottanu. Pysyin siis kyydissä vaikka nahkasatula oliki pirun liukas ja olin hevosen toisella kyljellä ja väistäminen tuli täysin yllättäen. Siitä taas huomaa, että on sitä jonkin verran tullu koettuu äkki lähtöjä. Oon ihan ylpee ittestäni, vaikka yks ihminen saiki mut ärsyyntymään aika nopeesti ja sen ylpeyden pyyhittyä. Miksei ihmiset vaan joskus vois miettiä mitä ne sanoo...
En oo jaksanut paljoa otella kuvia, joten aihe vaihtuu taas tälleen tyhmästi.. Gomen.
Mun paino tosiaan tippu 26.1-26.2 välisenä aikana 3.3kg. Se tapa, millä se tippu on suhteellisen ruma, enkä aijo iloita siitä täällä. Mut mä oon monelle jo sanonut, ettei mua enään kiinnosta mikä on terveellistä ja mikä ei. Mä teen päätökseni ja sillä sipuli. Tää on kuitenkin mun keho, mun mieli, mun tunteet ja mun päätökset. Te ette voi sanoa, että se, mitä mä tunnen on väärin. Monet sanoo niin. Miten te voitte sanoa ihmiselle, että "sun tuntees on väärät" ? . _ .' Pah.
Painosta pitäis saada noin 8kiloa vielä pois. Tällä vauhdilla se tarkottas suurinpiirtein 1,5kk, mikä on sikäli hyvä, ku kesäkuuhun aattelin antaa ittelleni aikaa. Mun masutin on pienentynyt jo ja oon siitä ilonen, mut mun ongelmakohtia on kaula ja reidet. En tie millä pirulla saisin niitä muka muokattua. Reisiä vielä jotenkin, joo, mutta kaula ! . _____ . Inhottaa vaan ku en voi nyökätä ilman, että tohon tulee kaamee kaksari.. >__<; Mut jos nyt yhtään näen oikein, ni on siitäki vähän lähtenyt.
Mun tekis mieli värjätä mun hiuksetkin taas pikapuoliin. Ongelmana on vaan se, että haluisin kovasti jonkun shokkivärin näihin, oon jo pitkään halunnut. Tiedän vaan, että sen pois kasvattaminen vie hirveesti aikaa ja muuta ja se tulee aina paistamaan tulevien värien alta. Plus sitten se, ettei äiti anna mun värjätä blondiksi, mustaksi tai tosiaan millään shokkivärillä. Eli siis ruskea jää jäljelle -.- Koitan nyt kuitenkin saada sitä taivuteltua johonkin punaseen tms. Onhan mulla kerran ollu punaset hiukset ja ihan kivat ne oli. En vaan viittis viedä muiden ideaa ku tuttu just värjäs punaseks hiuksensa.. Hngh. MUTKU TÄÄ RUSKEE ON NIIN TYLSÄ. >8|
Mun on muuten nykysin paljon helpompi kirjottaa blogiin. Osaan ja uskallan olla paljon avoimempi. Toisaalta on tyhmää kirjottaa kaikki murheet nettiin , mut minkä teet kunnet saa itkeä niitä kasvotusten jollekin kaverille ihan vaan siks, ettei sulla oo enäään sellasta kaveria.. Netissä on vaan se huono puoli, et jos kirjotat jostain ihmisestä ni se tulee heti aukomaan sulle päätäs ku näkee ja tietää mitä mieltä siitä oot, enkä mä halua / jaksa riidellä. Typerää käytöstä, etten sanois ku suomessa on mun tietääkseni mielipide vapaus tms...
Mun blogiin kirjottamista helpottaa myös se, että ku tulee joku idea, mistä kirjotan ni listaan sen tohon vihkoon ylös. Sitten katon aina siitä, mitä oon kirjottamassa. Itseasiassa se on ihan pirun kätevä keino. Et unohda mistä kirjottaisit ku ne on sulla ylhäällä. Suosittelen kokeilemaan tota keinoa, jos vaikuttaa, et unohdat aina puolet asioista joista pitäs kertoa.
Musta tuntuu silti, että oon kamalan typerä ihminen. Oon pitkään ollu ihastunut yhteen ihmiseen, joka on tehnyt mulle -tosin hyvällä tavalla- selväksi, ettei siitä suhteesta välttämättä tulis yhtään mitään. Mä tiedän, mun pitäs kyetä irrottamaan, mutta mä en voi. En vaan osaa. Sitku on kurjaa ni mietin, mitä jos ja alan hymyilemään. Teen näköjään turhistakin asioista itselleni ongelman. *huokaus* Ehkä mä vielä joskus saan taottua päähäni, että ystävyyden pitäs riittää. Se on vaan vaikeeta siinä vaiheessa, ku oot ihastunut / rakastunut. *istuu sormet ristissä, etti kyseinen ihminen lue tätä kirjoitusta*
En tie myöskään, et monetko teistä on lukenut ton viimisen bloggauksen, mutta musiikista on tullu tosi tärkee osa mun elämääni. Se on kylläki aina ollut, mut nyt se tuntuu vaan kasvattavan tärkeyttään. Johtuu, ehkä siitä, että löydän useempia biisejä, jotka piristää mua. Tossa biisi päivityksessä oli Nomyn Every time you cry- biisi. Se on yks hyvä esimerkki mikä tekee musta pirteemmän. Mä jaksan taas uskoa uneelmiini.. Mä aijon saavuttaa sen. Ihan varmasti. Näyttää tälle maailmalle sen, että yhdestä, kituvasta kusipäästäki on johonkin. Ihmisestä joka on lyöty aina maahan. Tulipa just mieleen, että ehkä se on syy miks pelkään kuolemaa. Pelkään, etten saa saavuttaa unelmaani ennenku kuolen. No. nytpä tiedän silleki pelolle syyn. Jännää, miten blogin kirjotuksessa oppii ittestään lisää.
- See you >w<
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tell me, what you think!