Meillä alkaa taas koeviikko. Stressin määrä on mukava. Oon melkeen nukkunu kaikki tunnit kunnen saa öisin unta tai jos saan ni herään tunnein välein ihan paniikissa: "SOIKO MUN KELLO JO! OONKO MYÖHÄSSÄ!" ja sit valvon ehkä 15-30min sen jälkee ennenku saan nukahdettua takasin. Yölliset unet on siis yhdeksästä tunnista laskenut johonki kuuteen tuntiin. Oon siis ku perseeseen ammuttu karhu aina koulussa.
Nelosjakso on mulle ku taivas. Siirsin kemian pois nyt sit ja luen psykan siihen tilalle. Mulla tulee olee vaan 8 kurssia nelosjaksossa joka tarkottaa, että mulla on korkeintaan yks päivä kahdeksasta puol neljään! Sit meillä on it- kurssi sillain, et suoritetaan se erillisinä ajankohtina. Tarkottanee, että me tllaan koulun jälkeen tekee sitä IT- kurssia. Se on meen fysiikanopettajan pitämä media kurssi. Kuvataan siis videoo ja sillai. Kuullostaa, ehkä ihan kivalta, mutta sitku oot tyyliin puol viideltä kotona ja kuudeks pitäs mennä takas ni ei se paljoo naurata + bändiharkat + läksyt + syömiset. Tuun menee tosi huonoon kuntoon ton 4.jakson aikana jos se tosiaan menee noin.
24. päivä, tiistaina mulla oli aamulla tosi huono-olo ja olin jäädä kotiin, mutta tiesin, ettei äiti antaisi joten menin kouluun. Matikan tunnilla kuitenki laitoin viestiä, että kuittaisko se mun poissaolot Wilmaan jos lähden ja se suostu. Isälle sit viel viestiä, ettei se sattuis kykenee hakemaan mua ja pystyhän se. Onneks. En tie kui se olo oli niin surkea, mut meinasin oksentaa fysiikantunnille ja mun maha heitteli voltteja enemmä ku koskaan. Kotona mua odotti mustikkakeitto o.o' Söin sitä ainaki puol litraa ku mikää muu ei olis pysynyt alhaalla >-<' Pakko myöntää, että se oli ihan positiivinen kokemus!
Koeviikon takia meiltä on myös peruttu maanantaina ja keskiviikon / torstain treenit. Päästään vaan perjantaisi soittamaan, mutta onneks edes sillon! Viime treeneissä meiltä kylläkin pasahti kesken soittamisen ainakin 5-6 kertaa sulake... Olihan se kiva soittaa pimeessä, vaikka pelkäänki sitä ihan stanasti ja oli kaks jätkää samassa huoneessa jotka vittuili siitä... Ei ollu kivaa, ei.
Meen bändin nimi on muuten Road to the Void, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Saatiin kännykkälaatusena ensimmäinen oma biisiki äänitettyä. Pitäs parempi laatu vaan saada vielä ku kitaristi tilas mikin ja äänitysboxin! Eli päästään oikeesti tekee omaa musaa ja äänittää sitä. Vähän vaa stressaa muistanko mitä kuuluu soittaa ku muut ei oo tekees tausta tukea, mutta kai mä jotenkin siitä selviin. Viime äänitys kyl meni ihan päreiks ku ensin meen rumpali viskasee kapulansa 3 kertaa saman äänityksen aikana ja sit viimisessä, multa lähtee plektra kesken soiton.
Sitten joskus, kun saadaan tän nykysen lisäks tehtyä muutama kolme- neljä kappaletta, ni me kaiketi lähetetään demo jonnekin levytysyhtiölle ja katotaan mitä ne sanoo. XD Ihan huisia! Tää meinaan oikeesti voi onnistua. Sitku tiedetään mitä yhtiöt sanoo, ni voidaan muokata musiikkia hiukan sen mukaan ja kokeilla uudestaan ja mitä sitku meil pamahtaa levytyssopimus käteen? Okei, näin ei todennäkösesti tuu tapahtumaan, mutta ei sitä tiedä. Kannattaa ainakin kokeilla. Mä ainakin näytän teille vittumaisille kusipäille keskaria sit isommilla lavoilla, voitte olla siitä varmoja. Se tapahtuu ehkä kuuden vuoden päästä, mutta se on odottamisen arvosta.
Tiedän, että toi yllä oleva kuva kusee, mutta sitä se teettää kun on uskonnontunnilla eikä oo opettajaa. En nyt just muista mikä päivä se oli, ku oltiin menossa bussilla koulusta ja ensin se bussi käänty väärään suuntaan ja aateltiin, että kai se lähtee sit jostain syystä pikatietä pitkin takas kaupunkiin, mut ei ku se koitti lähteä viel yyteriin ja ulasooriin päin! Oltiin kaikki "ei vittu. Ei muuten päästä ikinä kotiin!", mutta onneks joku random kaveri lähti selittää sil kuskille asiaa. Oli muuten vitun pelottavaa ku se bussi pysäs ja alko vetää u-käännöstä! Ei siinä muuten olis mitään ollu, mutku se pikatie sattuu olee aivan helkkarin vilkas ja hyvin liikennöity ja kello oli kuitenki varttia vaille neljä ja vieressä oli risteys. Luojan kiitos se bussi mahtu ihan hyvin tekee sen käännöksensä ja osa autoista pysäs vähän etäämmälle. Ja yhden kerran bussi heitti hiukan perää ku lähti pysäkiltä ja satuin istuu takaosassa, toisiks viimisessä penkissä. Oli aika 'rentouttavaa' kattoa ku metallipylväs tulee lähemmäs sillai. "pitäsköhän mun hypätä tästä nyt pois?".
Tervetuloa Poriin. Saat varmasti elämäsi ikimuistoisimman bussimatkan! :)
Asiasta vielä poiketen nopeesti talliasioihin. Meillä on tulossa harjotuskisat taas 12.2. Meinaan osallistua Poitsulla niihin jos vaan tulee oikee luokka. Mut jos sillä en pääse, ni en varman meen ollenkaan ku ei oo oikeen ketä kenellä menis. Uskoisin silti, ettei kovin moni oo menossa Poitsulla, että sen puolesta saan osallistua sillä. Oon melko luottavaisin mielin menossa Poitsulla niihin kisoihin sen yhden tunnin puolesta ja oonhan mä kyseisellä konilla pomppinut ilman satulaaki, että.. ei sen puoleen.
Tän päivänen tuntiki meni ihan kohtuu merkeissä. Menin Viivillä, jolla oon viimeks menny syysriehan aikaan eli sillo ku kaveri lähti tallilta suoraan sairaalaan tiputtuaan hevoselta ja jäätyään sen jalkoihin. Viivi koitti sillon lähtee mun käsistä kokoaika ja onnistuki siinä aina muutaman askeleen verran. Sitä ennen menin Viivillä sillo ku maneesista sortu osa. Ei ollu järin hauskaa siis kiivetä tänään pitkästä aikaa sinne selkään niiden kokemusten jälkeen. Onneks hevonen oli kuitenkin rauhallinen, täysin oma itsensä ja kuunteli tosi hyvin apuja ja teki niinku pyydettiin ni sain kasattua taas itsevarmuutta lisää ^^ Ei mun itsevarmuus oo vieläkään lähellä sitä, mitä se on ollu, mut edistystä tämäkin. Nyt pitäs vaan kerätä sitä lisää jollai pirulla. Aika näyttää miten käy.
Ei mulla sitten taaskaan tainnu olla muuta. Koeviikon jälkeen päivittelen varmaan seuraavan kerran tai sit hiihtoloman aikaan ku tarkotus ois mennä treelle taas sillo :3
Vi ses niinko ruottalaiset sanois ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tell me, what you think!